Lomaa pukkaa!

   Oih, keskiviikkona alkoi syysloma! Tai virallisestihan se alkais ens viikolla, mutta torstai oli etäpäivä ja perjantaina päiväkoti kiinni, joten en päässyt kouluun lähtemään. Loma kyllä maistuu, mutta harmittaa, kun ei ole minkäännäkösiä lomasuunnitelmia. Olishan tuo ollut kiva lähteä pitkästä aikaan reissuun, mutta ei nyt tullut reissukohdetta mieleen, mihinkä likan kanssa olisi lähtenyt, saatikka budjetti oisi periksi antanut.
   Loman jälkeen koulussa alkaa 5 viikon "työharjoittelujakso", joka todellisuudessa on vähän leppoisampaa koulunkäyntiä meillä. Yhtenä päivänä mm. lähdetään kylpylä-hotelli Peurunkaan, jossa lähinnä ollaan kylpylässä/kuntosalilla yms. ja syödään. Maistukkaa! Jos tuota vielä saisi sairastelun takia kertyneitä rästitehtäviä tehtyä, että joskus edes selviäis tuolta koulusta pois. Möh..

Täytteinä jauhelihaa, kanaa, salsaa,
valkosipulikermaviilidippi,
ananasta, mozzarellaa, valkosipulia,
tomaattia ja raejuustoa(hyi).

   Muutaman päivää ollut mukamas hirveen kiireistä, käytännön minuuttiaikataululla juossut. Keskiviikkona oli keskustelutuokio perhetyöntekijän kanssa, päiväkodin laulu -ja leikkihetki ja tankoilua, varmaan kertaakaan kerinny perseellensä istahtaa. Torstaina vähän samaa haipakkaa, tankoilua, kämppänäyttöä, marketeilla käyntiä ja kirpparipöydän täyttämistä. Ja tosiaan kyllä, vieläkin on pöytä (nro. 34) Poopolassa, johan 5 viikkoo jo takana, kokeillaan vielä 2vk. Siellä tosiaan meidän Laran vanhoja söpöjä vaatteita ja tavaroita myynnissä, omasta mielestä kohtuu hintaan! Illalla väsättiinkin vielä
Laran kummitädin kanssa tortilloja ja tacoja piiitkästä aivaa. Ovat kyllä mun ihan lemppareita, harvemmin tulee vaan itselle tehtyä, mutta paras semmoseen kaverin tai kaveriporukan kanssa syömiseen, kun saa kumminkin lätystään mieleisen tehdä!

Uus pipo löytö lastenosastolta <3

      Olen nyt käyttänyt Ad/Hd lääkitystä Concertaa 5 päivää, joista tosin 4 aamuna lääkkeen ottanut. Yhtenäkään päivänä en oo vielä minkäänlaista vaikutusta tai mitään poikkeuksellista tuntenut, ei helpota ad/hd oireita, ei aiheuta pönttöä tai outoa oloa, ei sitten mitään muuta, kuin suunkuivumista ja tankotunnilla tais kädet hiota vähän normaalia enemmän. Alan tosiaan jo olla sitä mieltä, että nää on niitä paljon puhuttuja lume lääkkeitä. Kyllä, ja tiedostan myös, että muutos pitää lähteä itsestäni ja olen yrittänyt. Oon yrittänyt paljon ja kauan tuloksetta, jonka takia otinkin lääkkeet testiin, olettaen että ne hieman tukisi kaikkea muuta. Toivotaan, että alkaa jelppaamaan annostuksen noston myötä. Voihan myös olla, ettei noilla yksinkertasesti ole vaikutusta muhun ja se oikea lääke odottaa tuolla jossakin. Eihän me kaikki samasta puusta olla tehty. Toiset tykkää Buranasta, toiset Panadolista.


   Asiasta villasukkaan, nyt on avauduttava.. Mä en voi sietää mun kroppaa. Mun tekee pahaa kattoa peiliin päivittäin. Ei, se ei ole siitä että luulen olevani lihava, vaan mä en tykkää olla 42 kilonen muodoton kasa luuta ja nahkaa, vaikka kuinka söis mäkkärissä ja omais huonon ja epäterveellisen ruokavalion. Enkä nyt kaipaa ylimääräisiä kiloja omaavilta "Olisit kiitolline!!!!!" -kommentteja, koska laihuus voi tiputtaa itsetuntoa ihan siinä missä lihavuuskin, myös alipainossa on terveysriskinsä.
   Lihava kyllästyy "läski", "pullukka", "laihuta" ja "käy vähemmän siellä mäkkärissä" -kommentteihin, laihana oon kyllästyny niihin "anorektikko", "luuviulu", "pitääks sut viiä mäkkiin?", "eiks sulla oo varaa syyä?" ja "10v poikakroppa" -kommentteihin. Tympii, kun kaupassa saattaa pienimmätkin aikuisten vaatteet olla isoja, ei löydy istuvia vaatteita, eikä lattaperse näytä hyvältä missään housuissa. Muodottamana luuviuluna naiselliseksi, saatikka seksikkääksi itsensä tunteminen on hyvinhyvin kaukana, voisin sanoo, että 80 kilosenakin tuntis ittensä enemmän naiseks. Olis sitä "mistä ottaa kiinni", olis tissit, olis perse (ah perse, haluun ghetto bootyn). Tisseihinkään en oo tyytyväinen, mutta niistä on turha murista, ne ei mihinkään muutu, muutaku parin tonnin Viro reissulla (Someday... Someday.)
   Nyt en hae sitä takaa, että haluaisin 50 kiloo läskiä. Mä haluun lihasta. Hyvän kropan. Muotoja. Oon aina vihannut liikuntaa ja terveellinen ruoka, kuten rehut ei maistu. Tankotanssimisen tullessa kuvioihin ja tankotunneilla peilejä täynnä olevassa salissa sitä väistämättä näkee itsensä vähissä vaatteissa ja näkee hyviä kroppia. Sitä kautta on tullu se polte, että mä haluun kans reenata itteni timmiks, tehä asialle muutenkin jotain, kuin tankotanssia. Kuntosalille lähteminen taloudellisista, logistisista, lapsenvahdillisista ja ajallisista syistä on mahtodonta, ajattelinkin ottaa tavotteeksi, että treenaisin itteni kuntoon ihan vaan kotikonstein.
   Tuun tarvitsee paljo jelppiä ja vinkkejä, koska en oo ikinä käyny edes kuntosalilla. Saakin antaa parhaat kotivinkit kropan ja lihaksien muovaamiseen! Ajattelin, että teen ihan kunnolla "lähtötaso" -postauksen, jossa kuvaan kropan tämän hetkisen tilanteen, painon, strategiset mitat ja notkeuden, jota haluan tankotanssin takia kehittää, koska olen varmaan kylän kankain alta kuuskymppinen. Oikeesti.

Tää on jotenkin niiiin osuva mulle! T: Lapsena liikunnallisesti lahjakas

Mutta kyllä se tämä taitaa osua ja upota.

 

Ppppssst.... Löysin aivan ihanan Muumipapan sanonnan, simppeli, mutta joutu oikeasti jäädä miettimään ja toteamaan että Totta Saatana!

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis niitä ottamaan vastaa. 

-Muumipappa